Sosionomit esiopetuskelpoisiksi?

Huomasin tänään (20.12.13) ilmestyneessä Opettaja- lehdessä meitä tulevia sosionomi-lastentarhanopettajia läheisesti koskevan jutun ja halusin jakaa sen muiden opiskelijoiden tietoon nyt tämän blogin kautta. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa on esitetty, että myös sosionomit olisivat kelpoisia toimimaan esiopetuksessa. Opettaja-lehden mukaan joukko varhaiskasvatuksen asiantuntijoita on vedonnut opetusministeriin, jotta kelpoisuuksia ei alennettaisi. 

Opettaja-lehden toimittaja Riitta Korkeakivi on haastatellut juttua varten Tampereen yliopiston professori Kirsti Karilaa, joka vastustaa sosionomien kelpoistamista esikouluopettajiksi. Hänen mukaansa hallituksen esittämälle kelpoistamisen alentamiselle ei löydy oikeanlaisia perusteita. Hän kertoo todenneensa ettei sosionomin amk-tutkinto sisällä nykyisellään esiopetuksen opettaja-tehtäviin valmistavia opintoja.

(Kuva Clip Art)

Karilan mukaan esitetty muutos laittaisi ammattikorkeakoulut mahdottoman tehtävän eteen, sillä opettajan tehtävät ja sosiaalityön tehtävät vaativat erilaista osaamista. Lopuksi Karila myös toteaa että jos kelpoisuuksia väljennettäisiin tulisi se näkymään esiopetuksen laadun heikkenemisessä.

Juttu herätti minussa hieman ristiriitaisia tuntemuksia. Olen Karilan kanssa samaa mieltä siitä että olisi aika vaikeaa sisällyttää 3,5 vuoden opintoihin tarvittavat osaamiset sekä sosiaalialan että esiopettajan tehtäviin. Ei ole oikein ketään kohtaan että opinnot olisivat pintaraapaisua vähän joka alasta eikä kunnollista oppimista ja sisäistämistä pääsisi tapahtumaan. Mielestäni on myös melko mustavalkoista tyrmätä ehdotus täysin. Ehkä asiaan voisi löytyä ratkaisu jonkinnäköisestä kompromissista. Olisiko esimerkiksi mahdollista että opintoihinsa lto-pätevyyden sisältäneet sosionomit voisivat lisäkoulutuksella opiskella esiopetuspätevyyden ilman kokonaan uuden koulun käymistä?  Olen ehdottomasti kiinnostunut kuulemaan aiheesta lisää ja muutenkin toivon että keskustelut sosionomien kelpoisuuksista saisivat enemmän näkyvyyttä mediassa.

Näillä mietteillä haluan toivottaa hyvää joulua ja opiskeluintoa uuteen vuoteen! 

-Sara

Lähde

Korkeakivi Riitta 2013, Kelpoisuuksista pidettävä kiinni esiopetuksessa. Opettaja 51-52, s.6

Loppupohdinta blogista

Näin joulun kynnyksellä päätämme tämän blogimme loppupohdintaan. Tämän jälkeen julkaisemme vielä muutaman extra jutun joulun kunniaksi!

Tutustuessamme päivähoitojuttuihin mediassa, huomasimme, että uutisointi on laajaa ja uutisia aiheesta on monipuolisesti. Uutisointi keskittyi pääasiassa negatiivisiin asioihin, olisimme toivoneet löytävämme enemmän päivähoidon mahdollisuuksiin liittyviä uutisia. Kaiken kaikkiaan päivähoitouutisia löytyi kuitenkin helposti ja blogia oli mukava pyörittää.

Kaikki bloggaajat postasivat yhtälailla postauksia blogiimme. Yhteistyömme sujui moitteettomasti.

Toivottavasti saimme lukijoillemme uusia ajatuksia päivähoidosta ja helpotimme aiheen uutisiin tutustumista.

Hyvää JOULUNaikaa kaikille!

-Suvi, Laura, Sara, Petra, Stephi, Arttu-

Päiväkodit tukossa

Lueskellessani joulukuun uutisia päivähoidon tiimoilta eteeni tulu useitakin negatiivis sävytteisiä uutisia. 

Helsingin Uutisten  Jani Jakosen artikkeli kertoo Helsingin alueen päiväkotien ruuhkaisuudesta. Useat vanhammat joutuvat pähkäilemään mahtuuko lapsi oman tai edes lähialueen päiväkotiin alkuvuodesta. Pulaa hoitopaikoista on pulaa muun muassa Arabianrannassa ja Torpparinmäellä. Vanhemmat joutuvat kyselemään päivähoitopaikkoja täysissä olevista päiväkodeista. Pahimmassa tapauksessa lapsia kiikutetaan hoitoon eripuolelle kaupunkia. Usein yritetään löytää päivähoitopaikka vähintään viereisen varhaiskasvatusalueen päiväkodista.

Tulee mieleen onko päivähoitopaikkoja joillain alueilla aivan liian vähän. Artikkelin mukaan päiväkodit ruuhkautuu taas, eli ongelma on ollut esillä aiemminkin.

Mielestäni vanhiempia ja lapsia pitäisiä ajatella, eikä ole oikeutettua, että lapsia joudutaan kuljettamaan päivähoitoon pitkiä pitkiä matkoja. Päivät poissa kotoa ovat muutenkin pitkiä ja kun matkoihin menee useita kymmeniä minuutteja lapsi ei ehdi kotona kuin herätä ja käydä nukkumaan, välttämättä. Toivottavasti ongelmaan löydetään ratkaisu. Pitkät matkan rasittavat myös vanhempia, onhan heillä omat työtkin.



Lähteet:
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/269782-moni-paivakoti-ruuhkautuu-taas


-Suvi-

Saamenkielinen kielikylpypäiväkoti aloitti toimintansa

Tommi Hannula kirjoitti Helsingin Sanomiin 12.11.2013 jutun saamenkielisen kielikylpypäiväkodin aukeamisesta Radiokadulla Länsi-Pasilassa.

Saamenkielinen kielikylpypäiväkoti Máttabiegga eli Etelätuuli aloitti toimintansa maanantaina 11.11.2013. Kielikylpy on tarkoitettu saamelaistaustaisille lapsille joiden äidinkieli on suomi. Päiväkodissa ei alkuun ollut vielä ollenkaan osallistujia, mutta kiinnostuneita vanhempia oli jo tulossa tutustumaan toimintaan. Paikkoja olisi neljälle täyspäiväiselle ja yhdelle osa-aikaiselle hoidettavalle. Vuodenvaihteen jälkeen paikkoja on kaksinkertaisesti, kun päiväkodissa aloittaa toinenkin hoitaja.

Ruoholahdessa on jo päiväkoti Troolari, jossa puhutaan saamea äidinkielenä. Máttabiegga on kuitenkin tarkoitettu kielen oppimiseen. Kun lapsia tulee hoitoon ja toiminta pääsee kunnolla alkuun puhutaan Máttabieggassa ainoastaan saamea. Ymmärtämistä ja oppimista autetaan elekielellä.

Helsingissä asuu noin tuhat saamelaista, mutta saamelaistaustaisia on paljon enemmän. Päiväkodin perustaja lastenhoitaja Sivi Jomppasenkin äidinkieli on suomi. Hänen saamea osaamattomat vanhempansa laittoivat hänet kuitenkin saamenkieliseen peruskouluun, missä hän oppi kielen. Saamenkielen taito hyppää usein sukupolven yli, niin etteivät vanhemmat osaa sitä, mutta haluavat lapsensa oppivan sen ja laittavat hänet saamenkieliseen kouluun tai tässä tapauksessa kielikylpypäiväkotiin, mitä varten Máttabieggakin on perustettu.

Mielestäni on erittäin hienoa, että saamenkieltä pidetään elossa. Se on tärkeä osa suomalaista kulttuuriperinnettä.

http://www.hs.fi/kaupunki/Saamelainen+kielikylpy+aloitti+ilman+lapsia/a1384151203097

Arttu

Yksityisen päivähoidon ongelma

Selaillessani uutisointia Helsingin alueen päivähoidosta eteeni aukeni uutinen jossa kerrotaan yksityisten päiväkotien konkursseista ja ongelmista mitä niistä seuraa.
Uutinen käsitteli Päiväkotiyhtiö Kidsonin tapausta kun moni perhe syksyn alussa sai vain muutaman päivän varoitusajalla tietää päiväkodin sulkeutumisesta.
Kaupungilla on velvoite löytää lapselle uusi hoitopaikka neljän kuukauden sisällä hoitopaikka-anomuksen saapumisesta. Yllättäin yksityisen hoitopaikan menettäneet ovat siis "oman onnensa nojassa".

Ongelman ratkaisemiseksi keskustelussa käydään mahdollisen hoitotakuun käyttöönottoa. Vanhempien etukäteen maksama hoitotakuu turvaisi hoidon kunnes kaupungilla on velvoite tarjota uudet hoitopaikat.

Mielestäni hoitotakuu on hyvä idea hoidon turvaamisen puolesta, mutta pohdittavaksi jää onko kaikilla yksityistä päivähoitoa käyttävillä perheillä varaa maksaa etukäteen neljän kuukauden takuita hoidosta...? Helsingin yksityiset päiväkodit ry:n puheenjohtaja Heidi Ruhala ei uutisen mukaan myöskään luottanut täysin hoitotakuu ideaan joten nähtäväksi jää miten yksityistä hoitoa käyvien lasten hoito tulevaisuudessa turvataan...

Uutinen löytyy osoitteesta:
http://www.hs.fi/kaupunki/a1379060524057

-Petra

Helsingin päiväkodeista karsitaan esiopetusta

Helsingin Sanomat julkaisi tänään, 11.12.2013 uutisen esiopetuksen karsimisesta Helsingin päiväkodeista. Artikkeli selostaa uudistuksen koskevan pieniä päiväkoteja, joissa ei ole riittävästi esikouluikäisiä lapsia. Esiopetus loppuu 2014 syksyyn mennessä 24 Helsingin päiväkodista.
Uudistus ei koske yksityisiä päiväkoteja.

Mielestäni on hyvä, että esiopetukseen panostetaan ja että lapsille pyritään järjestämään esiopetusryhmiä joissa olisi useampi saman ikäinen toveri oppimassa uutta. Käytännössä muutos voi kuitenkin tuoda ikäviä haasteita lapselle, joka joutuu yht'äkkiä vaihtamaan päiväkodista toiseen esiopetuksen vuoksi. Päiväkodissa järjestettävä esiopetus perinteisesti on ollut helppo siirtymä koulumaisempaan päivärytmiin kun ystävät ja päiväkoti ympäristö on pysynyt samana.Tilannetta ei kuitenkaan tule liikaa dramatisoida. Yleisesti lapset tutustuvat helposti uusiin ikätovereihin ja sopeutuvat muutoksiin melko kivuttomasti. Aikuisten tehtäväksi jää luoda positiivinen kuva muutoksesta ja tukea lasta uudessa tilanteessa.


Linkki uutiseen:
http://www.hs.fi/kaupunki/Helsinki+karsii+esiopetusta/a1386580784605

-Petra

Lapsi vuorohoidossa

Moni on varmasti pohtinut sitä, että kun työt äitiysloman tai isyysloman loppuessa alkavat, mikä on se "oikea" paikka lapselle? Vaihtoehtoja on paljon; on mummeja ja pappoja, on päiväkotia, ryhmäperhepäivähoitoa, erilaisia au paireja ja puistoja. Kaikenmoisia hoitomuotoja.

Mitä jos olet yksinhuoltaja, asut toisaalla kuin vanhempasi ja teet vuorotyötä? Mmm, vastaus ei olekaan enää niin helppo. 

Tutustuin Iltasanomissa julkaistuun artikkeliin, joka kertoi lapsen yöstä vuorohoidossa. Artikkelissa muutama perhe kertoi lapsensa tilanteesta vuorohoidossa. Kommentoijina olivat myös muutamat päiväkodin hoitajat. Uskon, että monet vanhemmat, jotka eivät tee vuorotyötä eivät osaa ajatella asiaa positiivisesta näkökulmasta. On toki totta, että lapsen paras paikka on kotona vanhempien kanssa, mutta joillakin vanhemmilla ei ole vaihtoehtoa, otetaan esimerkiksi yllämainittu yksinhuoltaja. 

Päiväkoti on tärkeä osa verkostoa ja monille vanhemmille se varmistaakin työssäkäymisen. Artikkelissa vanhemmat ja lapset olivat tyytyväisiä vuorohoidon järjestymiseen. 

Itse olen ollut myös vuoropäivähoidossa töissä, niin ympärivuorokautisessa kuin arkena tapahtuvassa iltahoidossa. Mielestäni vuorohoidosta on tehty mörkö. Vanhempi joka vie lapsensa yöksi päiväkotiin voidaan helposti leimata huonoksi äidiksi tai isäksi. Näin ei mielestäni kuitenkaan ole. Ajatellaanpa asiaa toisesta näkökulmasta! 

On toki totta, että lapsella saattavat puuttua tietynlaiset rytmit, mutta niin voi myös olla "tavallista" arkea elävillä lapsilla. Vuorohoidon ehdottomasti parhaita puolia on se, että lapsi pystytään kohtaamaan hyvinkin yksilöllisesti kun vuorohoidossa ei olekaan kuin 2 lasta 21 sijasta. Vuorohoidossa lapsi pääsee toteuttamaan asioita enemmän ja hänelle voidaan antaa aikaa. Kuten huomataan vuorohoito ei välttämättä olekaan paha mörkö. 

Ja muistetaan olla tuomitsematta vanhempia, jotka vievät lapsensa vuorohoitoon. Jonain päivänä se voit olla sinä. 


Näillä ajatuksilla hyvää viikon aloitusta! 

 -Laura-


Lähteenä: http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-1288627495586.html