Selaillessani Opettaja lehteä (45/2013) törmäsin Matti
Rutosen artikkeliin, joka kertoo suurista muutoksista päiväkotien johtamisessa
vuosien varrella. Artikkelissa haastatellaan Helsingin Kannelmäessä sijaitsevan
päiväkoti Pelimannin johtajaa Soile Oleanderia. Hän kertoo johtajan työn
muuttuneen paljon, mutta onneksi oleellisimman asian eli lapset, heidän
kasvatuksensa ja opetuksensa on edelleen työn ydintä.
Aiemmin päiväkotien johtajat olivat usein mukana
lapsiryhmässä eli johtamista hoidettiin lastentarhanopettajan työn ohella.
Nykyään yksi johtaja vastaa usein monesta eri yksiköstä eikä toimi
lapsiryhmässä. Päiväkodin johtajien työksi on tullut yhä enemmän myös hallinnollisten
tehtävien suorittaminen, eikä se ole pelkästään kasvatus- ja opetustyönjohtamista.
Artikkelissa pohditaan myös, pitäisikö päiväkodinjohtajien ammattipätevyyttä
korottaa eli vaatia ylempää korkeakoulututkintoa, sillä työn vaativuus ja
moninaisuus ovat lisääntyneet hurjasti.
Mielestäni ja omien kokemuksieni mukaan aiemmin kun päiväkotien
johtajat olivat enemmän kiinni päivähoidon arjessa ja mukana lapsiryhmässä ja
tunsivat lapset, oli vanhempienkin helpompi lähestyä johtajia ja johtajiin sai
helpommin yhteyden. Nykyisin useissa päiväkodeissa vanhemmat eivät tapaa
johtajaa juuri koskaan ja tästä työntekijät saavat ikävää palautetta.
Mitä tulee päiväkodinjohtajien ammattipätevyyteen,
mielestäni olisi ensin tärkeää miettiä halutaanko siirtää
päiväkodinjohto kokonaan lapsiryhmässä tehtävän työn ulkopuolelle. Jos tähän
päädytään ei ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vaatiminen
päiväkodinjohtajilta olisi huono asia.
-Suvi-
LÄHTEET:
Rutonen, M. (toim.) 2013. Suuri muutos
johtamisessa. Opettaja 45/2013. s.4
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti